JYVÄSKYLÄN KÄRÄJÄOIKEUS
Rikosasia
TUOMIO 06/815
Annettu kansliassa
2.5.2006
Asiano:
R 05/2307

Syyttäjän rangaistusvaatimus
1. KUNNIANLOUKKAUS (6160/R/001799/05) Rikoslaki 24 luku 9 §
1.7.2004-8.10.2005 LAUKAA

Manninen on esittänyt asianomistaja Pekka Monosesta ja tämän asianajotoimistosta valheellisen ja perättömän tiedon väittämällä internetissä pitämällään nettisanomat sivustolla (www.nettisanomat.com), että Mononen on asianajajana toimistonsa puitteissa laatinut häntä koskevia (2poistettu 09.12.2015). Hän on sivustoillaan julkaissut oikeudenkäyntiaineistoa, joka sinällään on ollut sisällöltään oikeaa, mutta Manninen on antanut lukijoiden ymmärtää, että oikeudenkäynnissä olisi ollut kysymys jostakin laittomasta. Teko on siten huomioonottaen Monosen ammatti asianajajana ollut omiaan aiheuttamaan asianomistajalle vahinkoa sekä häneen kohdistuvaa halveksuntaa.

http://www.nettisanomat.com/2007/05/26/20060502kunnianloukkauskaraja1tuomio.htm

VAASAN HOVIOIKEUS
TUOMIO
Nro 565
Antamispäivä 23.4.2007
Diaarinro R 06/794
Verkkoviestin jakelun keskeyttäminen

Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 18 §:n mukaan tuomioistuin voi virallisen syyttäjän, tutkinnanjohtajan tai asianomistajan hakemuksesta määrätä julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan taikka lähettimen. palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän keskeyttämään julkaistun verkkoviestin jakelun, jos viestin sisällön perusteella on ilmeistä, että sen pitäminen yleisön saatavilla on säädetty rangaistavaksi. Lähtökohtana mainittua lainkohtaa sovellettaessa on saman lain 1 §:n 2 momentti, jonka mukaan viestintään ei saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa.
Mannisen ylläpitämällä nettisanomat.com -internetsivustolla on materiaalia, joka kohdistuu Monosen elinkeinotoimintaan ja on sisällöltään Monosen kunniaa loukkaavaa. Monosta koskevien verkkoviestien pitäminen yleisön saatavilla on edellä mainitun lainkohdan tarkoittamalla tavalla rangaistavaksi säädetty teko ja rikos jatkuu edelleen niin kauan, kuin internetsivustolla oleva Monosta koskeva materiaali on verkkoviestinä yleisön saatavilla.
Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Mannisen on poistettava nettisanomat.com-sivustolta kaikki sellaiset verkkoviestit, joissa mainitaan Monosen tai hänen yrityksensä nimi ja joissa on viittauksia Monoseen. Näin ollen tämän asiaa koskevan tuomion julkaiseminen mainitussa verkkojulkaisussa ei ole tarpeellista.
http://www.nettisanomat.com/2007/05/26/20070423kunnianloukkaushovituomio1tuomio.htm


Tältä sivulta on poistettu kaikki Vaasan hovioikeuden 23.4.2007 tuomiossa Nro 565 poistettaviksi määrätyt verkkoviestit.  Alkuperäinen sivu, jossa poistokohdat ovat näkyvissä, on arkistoitu osoitteeseen  http://www.12.fi/2005/02/03/etusivu.htm



Nettisanomat  03.02.2005





Helsingin Sanomat tiistaina 1. helmikuuta 2005, pääuutinen: Helsingin kaupunki saa lisäkorttelin Töölönlahdelta. "Aikaisemmin on uskottu, että kaupungin kiintiöstä luovutettavan SanomaWSOY:n optiotontin jälkeen kaupungille ei jää Töölönlahdella rakennusalaa. Tähän perustuen keskustakirjastolle ei ole ollut Töölönlahdella tilaa."
Hokkus pokkus! Selostus raadollisesta saalistamisesta. Kun kaupungilla meni huonosti, niin rikas mies iski itsensä historialliseksi kaupunkikuvan turmelijaksi. Tässä selostus! Kaikki arkistot eivät ole kiinni.

edellinen numero 

nettisanomat.fi  -  torstaina 03.02.2005  - etusivu - nro 308 

seuraava numero

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Torstaisin ja  tiistaisin extra!

Helsinki. Töölönlahden asemakaava.

Valkoinen = Finlandiatalo, Kiasma

Punainen = liikerakennukset

Vaaleanpunainen = Musiikkkitalo

Sininen = Eduskuntatalo, Postitalo, Rautatieasema

Keltainen = Sanomatalo

Vihreä = Holiday Inn- hotelli

Outo ovela optio =

Suurenna! 15.04.2004. SanomaWSOY:n laajennus hankkimansa rakentamisoptionsa mahdollistamana.

kansallismaiseman
tuho! Suurenna! 03.02.2005. Kaupungille tuleva rakennusoikeus joudutaan luovuttamaan Sanoma-WSOY:lle!

 
nettisanomat 
1999 alkae
n

ILMOITA ILMAISEKSI: LINKKI UUSIMPIIN!

Uusin lehti Arkistohaku Depis Elokuva Gallup Imagine Kaupunkikuva Kuvagalleria Lehdet Liikunta
Opetus Perhe Politiikka Sota ja rauha Tv ja radio Talous Työtä Valokuva Velka Viikon kuva

Vuonna Juttua Kuvaa
1999
Jääkö matkustajien etu aina toiseksi liikenne- keskusten rakentamisessa? Helsinki.

nettisanomat 21.10.1999.
Jääkö matkustajien etu aina toiseksi liikennekeskusten rakentamisessa?
Helsinki.
Linja-autoterminaali olisi voitu rakentaa rautatieaseman kylkeen, jos olisi haluttu.
Lyhyesti kävi näin: Vielä kymmenkunta vuotta sitten "mielipidevaikuttaja" Helsingin Sanomat oli sitä mieltä, että ratkaisu olisi hyvä. Mutta sitten astui kuvaan apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen, joka ryhtyi puuhaamaan kyseistä tonttia WTO:lle. (WTO on lyhennys World Trade Organization-nimestä.) Hän tarjosi WTO:lle tontin ostomahdollisuutta toimitalon rakentamiseksi tälle isolle organisaatiolle. Kun tämä tuli Sanoma Oy:n tietoon, niin WTO sivuutettiiin ja Sanoma Oy osti tontin ja rakensi sille jättiläislasitalon, joka ei Nykytaiteen museon "takana" ole Helsingin pohjoiseen suuntautuvan avaran näkymän katkaisija.
Näin unohtui Helsingissä linja-autoterminaalin siirto rautatieaseman viereen.
nettisanomat 21.10.1999.
http://www.nettisanomat.com/1999/10/21/n9912liikenne.htm
Kuva ja teksti: Pertti Manninen.
Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta?
nettisanomat 16.12.1999.
Pertti Manninen:
Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta?
Vastaus kysymykseen?
"Parasta mitä Sanoma-WSOY voisi tehdä olisi pitää kiinni optiostaan, maksaa ja jättää se käyttämättä ja rakentaa sille aukio, joka voitaisiin aivan hyvin nimetä myöhemmin Aatos Erkon aukioksi."
Vastaus kysymykseen?
nettisanomat 16.12.1999.
http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920helsinginsanomat.htm
Kuva: Pertti Manninen.
Lue räikeä esimerkki joulukuun 16. päivän lehdestä!
Muut lehdet: Helsingin Sanomat:
3. pääkirjoitus. Torstaina 16. joulukuuta 1999.
SIVU A2.
"Kampin kaavamuutos paikallaan"
nettisanomat 16.12.1999.
Lue räikeä esimerkki joulukuun 16. päivän lehdestä!
Muut lehdet: Helsingin Sanomat:
3. pääkirjoitus. Torstaina 16. joulukuuta 1999.
SIVU A2.
"Kampin kaavamuutos paikallaan
HELSINGIN keskustan suurin yhtenäinen rakennuskohde Kampin terminaalialue ei täytykään ihan niin massssiviseksi kuin valtuuston viime keväänä hyväksymä asemakaava esittää. Fredrikinkadun varrelle suunniteltu 6-kerroksinen rakennus aiotaan madaltaa vain yksikerroksiseksi. Niin Tennispalatsin edusta saa eteläåäätyynsä lisää avaruutta.
Muutos on tärkeä koko Kampin uuden keskustan ilmeelle. Se aiotaan rakentaa niin täyteen, että pienikin kevennys rakennusmassoissa on tervetullut. Nyt hylättäväksi esitettävän toimistotalon rakennusoikeus siirretään Fredrikinkadun länsipuolelle Kampin metroaseman tontille. Yleisön nähtävillä olevan kaavaluonnoksen mukaan sille on tarkoitus rakentaa viereisen Autotalon korkuinen toimistotalo.
Fredrikinkadun länsipuoli jäi Kampin terminaalialueen kaavoituksen ulkopuolelle. Tennispalatsia ja nykyistä bussikenttää uudistettaessa on syytä katsoa myös ympärilleen. Sähkötalo, Autotalo ja Kampin metroasema ovat oleellinen osa koko Kampin suunnittelualuetta. Siksi molempia kaava-alueita on tarkasteltava kokonaisuutena. Kaavaluonnoksen tarkoituksena on liittää Sähkö- ja Autotalon alueet osaksi Kampin uutta liikekeskustaa.
Kaksi uutta korkeaa liikerakennusta Fredrikinkadun molemmin puolin olisi jo liikaa. Oikea ratkaisu on jättää Kampintorin länsipäädystä näkymä Fredrikinkadulle ja siirtää jättirakennus nyt ehdotetulle paikalle. Autotalon ja Sähkötalon välinen tontti sopii siihen hyvin. Tontti olisikin aivan liian arvokas pelkästään Kampin metroaseman sisäänkäynniksi."
Muut lehdet: Helsingin Sanomat:
3. pääkirjoitus. Torstaina 16. joulukuuta 1999. SIVU A2
nettisanomat 16.12.1999.
http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920helsinginsanomat.htm
Helsingin Sanomat 16.12.1999.
 

Lue myös aikaisempi kirjoitus, jossa tietoja, kuinka Helsingin Sanomat onnistui saamaan nykyisen lasipalatsi-tonttinsa:
Jääkö matkustajien etu aina toiseksi liikennekeskusten rakentamisessa? Tarkastelussa Helsinki ja Jyväskylä.

 
Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta?
nettisanomat 16.12.1999.
Pertti Manninen:
Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta?
Vastaus kysymykseen?
Helsingin Sanomat antaa Ohjeitaan ja Mielipiteitään eräästä Helsingin keskeisestä kaavoituskohteesta Kampin alueella. Sinänsä pääkirjoituksessa olevat asiat ovat kannatettavia, koska niissä pyritään osoittamaan järjetön massiivirakentaminen kaupunkikuvan turmelijaksi.
Paljon pahaa on Kampissakin jo tehty ja tuhoamisen pysäyttäminen on ehkä jo liian myöhäistä.
Kuvaava esimerkki nykyisen menon hyväksymisestä on kirjoituksen loppulause: " Oikea ratkaisu on jättää Kampintorin länsipäädystä näkymä Fredrikinkadulle ja siirtää jättirakennus nyt ehdotetulle paikalle. Autotalon ja Sähkötalon välinen tontti sopii siihen hyvin.
Tontti olisikin aivan liian arvokas pelkästään Kampin metroaseman sisäänkäynniksi."
Tällä lauseella Helsingin Sanomat hyväksyy alueen bisnes-slummiutumisen eikä kiinnitä huomiota siihen, että alueen avaruus katoaa vääjäämättömästi. Matalaa tilaa jää liian vähän, jäljelle jää jonkunlainen "hornankattila" yksikerroksine rakennuksineen.
Lehti ei puutu ollenkaan joihinkin aikaisempiin päätöksiin, jotka nyt tuottavat satoa. Niihin kuuluu kaupunginjohtaja Pekka Korpisen Finnlines-Vuosaari-sotkut ja -lupaukset, joiden täyttäminen johtaa hirvittävään lopputulokseen.
Lehti itse selostaa toisessa jutussa järjetöntä option puolustamistaan, joka johtaa vielä herkemmän alueen, eduskunnan edessä olevan alueen lopulliseen tuhoamiseen ja täyttämiseen. Sinne lykätään konserttitaloa kahteen kerrokseen ja Sanoman laajennusta ja ties mitä.
Onko Sanoma-WSOY pistetty ansaan vai onko se mennyt sinne ahneuksissaan vapaaehtoisesti. Joka tapauksessa uusi rakennus ja vielä optiot sitovat Helsingin Sanomien kädet, niin että se on jäävi kirjoittamaan Helsingin keskustan kaava-asioista.
Peruuttamaton tulee tapahtumaan.
Parasta mitä Sanoma-WSOY voisi tehdä olisi pitää kiinni optiostaan, maksaa ja jättää se käyttämättä ja rakentaa sille aukio, joka voitaisiin aivan hyvin nimetä myöhemmin Aatos Erkon aukioksi.
Se oli todellinen kulttuuriteko, jota kiittelisivät useat suomalaiset sukupolvet ja jonka ansiosta varmasti jäisi Suomen historiaan.
nettisanomat.com 17. joulukuuta 1999 Pertti Manninen.
nettisanomat 16.12.1999.
http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920helsinginsanomat.htm
Kuva: Pertti Manninen.
 

Pertti Manninen:
Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta?
Vastaus kysymykseen?
" Parasta mitä Sanoma-WSOY voisi tehdä olisi pitää kiinni optiostaan, maksaa ja jättää se käyttämättä ja rakentaa sille aukio, joka voitaisiin aivan hyvin nimetä myöhemmin Aatos Erkon aukioksi."
Vastaus kysymykseen?

 
Lue räikeä esimerkki joulukuun 16. päivän lehdestä!
Muut lehdet: Helsingin Sanomat:
Kaupunki. Torstaina 16. joulukuuta 1999. SIVU B3.
"Helsingin valtuusto jatkoi Sanoma-WSOY:n tonttivarausta"
nettisanomat 16.12.1999.
Lue räikeä esimerkki joulukuun 16. päivän lehdestä!
Muut lehdet: Helsingin Sanomat:
Kaupunki. Torstaina 16. joulukuuta 1999. SIVU B3.
"Helsingin valtuusto jatkoi Sanoma-WSOY:n tonttivarausta
ANNA-LEENA PYYKKÖNEN
PASI TUOHIMAA
Helsingin Sanomat
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustelun ja äänestyksen jälkeen Sanoma-WSOY:n Kampin-Töölönlahden alueen tonttivarauksen jatkamisen kolmella vuodella.
Valtuutettu Jorma Hentilä (vas) esitti toivomusponnen, jonka mukaan kaupunginhallituksen pitäisi selvittää optiotontin sijoittamiselle Kampin-Töölönlahden alueen lisäksi muita vaihtoehtoja. Valtuusto ei hyväksynyt Hentilän pontta. Sen puolesta äänesti 26 ja vastaan kolme. Tyhjiä ääniä annettiin kuitenkin 55, joten puoltoäänet eivät riittäneet.
Valtuustolähteiden mukaan kaupunki olisi jo tarjonnut Sanoma-WSOY:lle tonttia Ruoholahdesta tai Pasilasta, mutta ne eivät ole kelvanneet yhtiölle. Nyt näyttää siltä, että ainoat sopimuksen mukaiset toimistotontit sijaitsevat Töölönlahdella radan varrella.
Hentilän lisäksi monet muut valtuutetut pitivät option antamista silloiselle Sanoma Osakeyhtiölle virheenä. Sopimusta ei kuitenkaan haluttu rikkoa, koska se antaisi yritysmaailmalle huonon kuvan kaupungista sopimuskumppanina.
Myös apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen (sd) sanoi, ettei näköpiirissä ole seikkoja, joiden takia kaupungin pitäisi tärvellä maineensa ja sopimus Sanoma-WSOY:n kanssa. Hän muistutti, että optio tehtiin aivan toisissa olosuhteissa kuin nyt ovat. Silloin rakentaminen oli täysin kuollut kaupungista.
Olli Salin (Muutos 99) aprikoi, voisiko sopimusta muuttaa sillä perusteella, että sen teki aikoinaan Sanoma Osakeyhtiö. "Nyt oikeushenkilö on toinen, Sanoma-WSOY."
Tuomo Markelin (nuors) kysyi Korpiselta, onko etuosto-oikeutta pakko jatkaa?
Korpinen ei tiennyt koituisiko sopimuksen rikkomisesta taloudellisia vaikutuksia. Hän arveli Sanoma-WSOY:n olevan sellainen yritys, ettei se helposti riitauttaisi tällaisia asioita.
Minerva Krohn (vihr) ei pitänyt seitsemän vuotta sitten tehtyä sopimusta viisaana. "Sellaisten ei pitäisi antaa ohjata alueen kaavoitusta. Toivottavasti toinen Sanomatalo ei ole yhtä massiivinen kuin ensimmäinen."
Varaussopimus takaa yhtiölle etuosto-oikeuden toiseen tonttiin alueella. Uusi sopimus on voimassa 2002 loppuun. Tonttioptiosta sovittiin samassa kaupassa, jolla kaupunki myi nykyisen Sanomatalon tontin yhtiölle 1997. Esisopimus tehtiin seitsemän vuotta sitten.
Sopimus umpeutuu vuoden lopussa. Viivästyminen on johtunut Töölönlahden alueen keskeneräisestä kaavoituksesta. Kaupunki ei ole näin voinut tarjota yhtiölle tonttia sopimusaikana."
Muut lehdet: Helsingin Sanomat:
Kaupunki. Torstaina 16. joulukuuta 1999. SIVU B3.
nettisanomat 16.12.1999.
http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920helsinginsanomat.htm
Kuva: Pertti Manninen.
  Sanoma-WSOY:lle ehdotettiin tonttia Ruoholahdesta tai Pasilasta.
Seuraavasta Sanomatalosta toivottiin pienempikokoista.
Nämä väliotsikot eivät mahtuneet lehden paperiversioon, olivat netissä!
 
 

Lue myös aikaisempi kirjoitus, jossa tietoja, kuinka Helsingin Sanomat onnistui saamaan nykyisen lasipalatsi-tonttinsa:
Jääkö matkustajien etu aina toiseksi liikennekeskusten rakentamisessa? Tarkastelussa Helsinki ja Jyväskylä.
http://www.nettisanomat.com/1999/10/21/n9912liikenne.htm

 
2000
Helsingin sanomat pakkoraossa.
Kaupunkikuvan turmeluksesta puhutaan kuiskaten!

nettisanomat 27.03.2000.
Helsingin sanomat pakkoraossa.
Kaupunkikuvan turmeluksesta puhutaan kuiskaten!
"tontille yltävät neljä rautatieraidetta sen sijaan vaikuttavat alimpien kerrosten suunnitteluun. Osa rakennuksesta voisi sijaita niiden yläpuolella."
Helsingin Sanomat torstaina 23. maaliskuuta 2000
Sanoma Oy:llä on optionsa kaupunkikuvan turmelemiseen nykyisen mammuttinsa lisäksi.
Näin ollen viereen rakennettava aluksi hotelliksi kaavoitettu ja tarkoitettu rakennus on muuttumassa vähintään yhtä kammottavaksi liikerakennukseksi.
Kuiskaten Helsingin Sanomat uskaltaa kirjoituksesssaan torstaina 23. maaliskuuta 2000 lausua, että "tontille yltävät neljä rautatieraidetta sen sijaan vaikuttavat alimpien kerrosten suunnitteluun. Osa rakennuksesta voisi sijaita niiden yläpuolella."
nettisanomat.com
ma 27.03.00, pertti manninen.
nettisanomat 27.03.2000.
http://www.nettisanomat.com/2000/03/23/etusivu.htm

Moto Guzzi, tyttö ja puhelin. Kuvasarja: Pertti Manninen.

2002
Kansallismaisema vuonna 2010?
Kohtaako junalla pääkaupunkiin tuleva tällaisen maiseman 2010?
nettisanomat
14.03.2002
.
Kansallismaisema vuonna 2010?
Kohtaako junalla pääkaupunkiin tuleva tällaisen maiseman 2010? Taustalla pilkottavat Sanomatalo ja Eduskuntatalo.
14.03.02 Pertti Manninen, nettisanomat.com
Kuvannut ja kuvitellut Pertti Manninen
Raha ratkaisee!
nettisanomat
14.03.2002.

Raha ratkaisee!
Rakentamisessa on kysymys niin suurista taloudellisista arvoista, että niihin osallistuminen houkuttelee. Löytyipä lopulta sukupolvi, joka haluaa pistää lihoiksi Helsingin, maan pääkaupungin, kansallismaiseman. Avara näkymä katkaistaan erilaisilla torneilla ja hyvä on!
Helsingin Sanomat - jäävi?
Helsingin Sanomat on yleisesti puoltanut uutta kaavaa. Joitakin yksityisiä painaviakin vastustuksia on julkaistu. Toisaalta toimitus on julkaissut myös pöyristyttäviä, tarkoitushakuisia lentokoneesta nähtyjä perspektiivikuvia, joissa suunniteltu rakentaminen näyttää hyvin vaatimattomalta.
Helsingin Sanomia julkaisee pörssiyhtiö SanomaWSOY. Pörssiyhtiön tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen ja niinpä lehti on määrätietoisesti unohtanut, että yhtiöllä on optio yhteen uudesta tornista.
Jääviys on itse huomattava. Helsingin Sanomat ei ole huomannut.
Päinvastoin yhtiöltä palkkaa saavat himaset ja iltasanomaiset ovat repineet vaatteensa, kun ympäristöministeri Satu Hassi on määrännyt ministeriötään tutkimaan kaavan syntyvaiheita. SanomaWSOY:n palvelijat ilmoittavat syvän huolestumisensa siitä, että jos kaavaa ei toteuteta, niin valtiolle aiheutuu tästä suuria kuluja.
And so what?
Kyllä Suomessa ja Helsingissäkin maata ja ilmaa riittää ilman että kansallismaisema tuhotaan.
Pertti Manninen, nettisanomat.com 14.03.2002.
nettisanomat 14.03.2002.
http://www.nettisanomat.com/2002/03/14/kansallismaisema.htm

 

2004
Vallan väärinkäyttöä. Kaksi esimerkkiä, kuinka Helsingin Sanomat käyttää valtaansa väärin.
nettisanomat
15.04.2004.

Vallan väärinkäyttöä. Kaksi esimerkkiä, kuinka Helsingin Sanomat käyttää valtaansa väärin.
Esimerkki 1. & Esimerkki 2. & Loppukommentti.
Esimerkki 1. Oma lehmä ojassa eli jääviys kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoittamisesta.
”Esteet poistuivat Helsingin Töölönlahden rakentamiselta”. Helsingin Sanomat tiistaina 30. maaliskuuta 2004.
nettisanomat
15.04.2004.

”Esteet poistuivat Helsingin Töölönlahden rakentamiselta”. Helsingin Sanomat tiistaina 30. maaliskuuta 2004.
Näennäisen selostavassa uutisessa Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä hylätä asemakaavasta tehdyt valitukset, lehti unohtaa kertoa, että sen tai sen julkaisijan SanomaWSOY:n intressit ovat sekoittuneet asiaan mitä syvimmällä tasolla. Helsingin Sanomat on joskus vuosia sitten onnistunut neuvottelemaan epämääräisissä olosuhteissa epämääräisiltä virkamiehiltä, ehkä myös päättäjiltä, option lisärakentamisesta tälle alueelle. Option mukaan lisärakennus olisi yhtä suuri kuin nykyinen Sanomatalo. Uutisessa tästä optiosta ei kerrota yhtään mitään.
Lehti on vuosikausia vähätellyt 1800-luvulta peräisin olevien punatiilisten makasiinien kaupunkikuvallista merkitystä ja ei ole juuri kertonut uutisissaan, että sillä on mitä syvin oma intressi asiassa. Tällainen uutisointi on vallan väärinkäyttöä ja lukijoittensa, siis viime kädessä lehteä ylläpitävien Helsingin asukkaiden, iljettävää halveksimista ja tiedotusmotissa pitämistä.
Uutisen vieressä on toimittaja Olli Pohjanpalon kommentti-puheenvuoroksi naamioitu uutinen: ”Kaupungilla ei ole enää tontteja Kampin-Töölönlahden alueelta myydä, paitsi yksi Sanoma WSOY:lle.”
Lehden julkaisemasta edellä mainitusta jutusta ja edellä mainitusta kommentista, pääsee päätelmään. KAIKKI HELSINGIN KAUPUNGIN MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVA RAKENTAMINEN UHRATAAN PYHÄLLE LEHMÄLLE: SANOMAWSOY:LLE JA KAUPUNKILAISTEN KOVASTI HALUAMALLE UUDELLE KESKUSTAN PÄÄKIRJASTOLLE EI TILAA ENÄÄ LÖYDY!
Kokonaan toinen juttu on se, että pitääkö alueelle ylipäätään rakentaa yhtään mitään. Tulisiko kansallismaisema jättää koskemattomaksi historialliset makasiinit omalle alkuperäiselle paikalleen paikalleen jättäen ja tasoittaa paikalle vain aukio: Suomen tori.
nettisanomat 15.04.2004.
http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm

 
Helsinki. Töölönlahden asemakaava. SanomaWSOY:n laajennus hankkimansa rakentamisoption mahdollistamana.
nettisanomat 15.04.2004.

Helsinki. Töölönlahden asemakaava. SanomaWSOY:n laajennus hankkimansa rakentamisoption mahdollistamana.
Korkeimman hallinto-oikeuden hyväksymät uudisrakennukset punaisella merkittyinä. Nettisanomat.com torstaina 15.04.2004.
nettisanomat 15.04.2004.

”Esteet poistuivat Helsingin Töölönlahden rakentamiselta”. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Tiistaina 30. maaliskuuta 2004.
nettisanomat
15.04.2004.
”Esteet poistuivat Helsingin Töölönlahden rakentamiselta”. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Tiistaina 30. maaliskuuta 2004.
"Töölönlahden alueen rakentamiselta poistuivat viimeisetkin kaavalliset esteet, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki asemakaavaan kohdistuneet valitukset.
Päätös tarkoittaa, että Töölönlahti on saanut ensimmäisen koko aluetta koskevan lainvoimaisen asemakaavansa sataan vuoteen. Pääosassa aluetta on ollut voimassa asemakaava vuodelta 1892.
Mistä päästä Töölönlahtea nyt aletaan rakentaa, kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Tuomas Rajajärvi?
"Uskoisin, että ensimmäinen mitä tapahtuu on, on Musiikkitalo."
...
Oikeuden päätös laukaisee käyntiin myös tonttineuvottelut kaupungin ja valtion kiinteistöjä hotavan Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Sopia täytyy, mitkä radanvarteen sijoittuvista liike- ja toimistotonteista kuuluvat valtiolle ja mitkä kaupungille.
"Jako on ollut tekemättä, kun kaava on ollut prosessissa", Rajajärvi toteaa.
Johtaja Jorma Heinonen Senaatti-kiinteistöstä sanoo, että tontit eivät ole samanarvoisia. Satamarata vaikuttaa tonttien toteutusaikatauluun, ja siksi eteläisimmät tontit ovat parhaat.
"Tuskinpa me haluamme vain niitä tontteja, joita voidaan rakentaa vain satamaradan poistumisen jälkeen", Heinonen sanoo. Hänen mukaansa tontit pitää käytettävyyden mukaan jakaa taspuolisesti valtion ja kaupungin kesken.
Maapoliittisen sopimuksen mukaan kaupunki saa Kampin-Töölönlahden uudesta rakennusoikeudesta 62 prosenttia, valtio 38 prosenttia. Kaupungin kiintiö on lähes kokonaan mennyt Kampin puolelle, joten Töölönlahdelta se saa vain rippeitä.
Radanvarteen tulee toimisto- ja liikerakennuksia. Mitä valtio omiinsa sijoittaa, siihen valtiovarainministeriölläkin on sanansa sanottavana.
Korttelien paikat ja rakentamisen määrät on nyt vahvistettu, mutta Rajajärvi pitää mahdollisena, että kortteleille tehdään myöhemmin yksilölliset, hankelähtöiset asemakaavamuutokset.
"Kun realistinen hanke tulee, kaavaa joudutaan todennäköisesti tarkistamaan. Keskustassa on ollut periaate, että kaavat on tehty räätälikaavana."
Helsinki voi rahoittaa Töölönlahden rakentamista Kamppi-Töölönlahtirahastosta. Tontinmyyntituloilla kartutettavaa rahastoa käytetään lähinnä kunnallisteknisiin investointeihin.
Rahastossa oli vuodenvaihteessa 37 miljoonaa euroa. Nykyisin varat ohjataan Kamppiin, mutta vireillä oleva Sähkötalon tintinmyynti Helsingin Energialle tuottaa kaupungille 22 miljoonaa euroa vielä tänä vuonna, ja se raha voidaan ohjata Töölönlahdelle.
Poliittiset puolueet voivat halutessaan osoittaa jo ensi vuoden budjettiin rahaston varoja Töölölahden rakentamiseen.
...
Töölönlahden asemakaavan hyväksyi Helsingin kaupunginvaltuusto helmikuussa 2002. Kaavasta valittivat Helsingin hallinto-oikeuteen Helsingin kaupunginsuunnitteluseura, Kruunuhaan Asukasyhdistys ja Pro Töölönlahti-yhdistys.
Hallinto-oikeus hylkäsi valitiukset ja korkein hallinto-oikeus piti päätöksen voimassa."
”Esteet poistuivat Helsingin Töölönlahden rakentamiselta”. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Tiistaina 30. maaliskuuta 2004.
nettisanomat 15.04.2004.
http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm
 
Helsingin Sanomat. Tiistaina 30. maaliskuuta 2004. Kommentti. Olli Pohjanpalo. Esteet poistuivat, hidasteet jäivät.

Helsingin Sanomat. Tiistaina 30. maaliskuuta 2004. Kommentti. Olli Pohjanpalo. Esteet poistuivat, hidasteet jäivät.
"Töölönlahden maisemapuistoakaan tuskin pian nähdään; eihän kaupungilla ole rahaa rakentaa sitä. Kaupungilla ei ole enää tontteja Kampin-Töölönlahden alueelta myydä, paitsi yksi SanomaWSOY:lle."
Helsingin Sanomat. Tiistaina 30. maaliskuuta 2004. Kommentti. Olli Pohjanpalo. Esteet poistuivat, hidasteet jäivät.
nettisanomat 15.04.2004.
http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm

 
Loppukommentti.
nettisanomat
15.04.2004.

Loppukommentti.
Helsingin Sanomat nettijulkaisuna on maksullinen. Helsingin Sanomien arkisto on muuttunut maksulliseksi. Tällä turvataan mahdollisen rahankilinän lisäksi se, että vanhojen juttuja ja niiden aiheita tai jonkun jutun puuttumista ei pääse kansalainen enää havaitsemaan. Lehti siis suojelee itseään pimittämällä vanhaa tietoa. Turha vaiva, kyllä joku aina kuitenkin paljastaa ja saavuttaa tarpeeksi julkisuutta. Tiedonvälityksen murros on tapahtunut tosiasia. Myös maksuttomia arkistoja on.
PS. Jään odottamaan juttua Marja-Leena Mikkolan viimeviikolla ilmestyneestä kirjasta Kadotettu lapsuus, jossa kirjailija on haastatellut Vienan-Karjalaan Suomen rajojen ulkopuolelle pystytettyjen siirtoleirien vangittuja lapsia. Pienintäkään uutista tästä en ole Helsingin Sanomissa nähnyt.
Pertti Manninen, nettisanomat.com tiistaina pääsiäisen jälkeen 13.04.2004.
nettisanomat 15.04.2004.
http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm

 
2005
Helsingin Sanomat tiistaina 1. helmikuuta 2005.
“Helsingin kaupunki saa lisäkorttelin Töölönlahdelta.
Maapoliittisen sopimuksen tarkistus toi Helsingille uutta rakennusalaa.

nettisanomat tänään torstaina 03.02.2005
Muut lehdet. Helsingin Sanomat tiistaina 1. helmikuuta 2005.
“Helsingin kaupunki saa lisäkorttelin Töölönlahdelta.
Maapoliittisen sopimuksen tarkistus toi Helsingille uutta rakennusalaa.
Valtiolla ei ole vielä suunnitelmia omille kortteleilleen.
Olli Pohjanpalo
Helsingin Sanomat
Helsingin kaupunki on saamassa lisää rakennusalaa käyttöönsä Töölönlahden alueelta.
...
Maapoliittisessa sopimuksessa vuodelta 1986 määriteltiin rakennusoikeuden jako Helsingin ja valtion kesken. Viime vuonna Helsingin kiinteistövirastossa laskettiin toteutuneet rakennusoikeudet ja huomattiin, että kaupungille kuuluu rakennusoikeutta noin 30 000 kerrosneliömetriä eli musiikkitalon verran.
Aikaisemmin on uskottu, että kaupungin kiintiöstä luovutettavan SanomaWSOY:n optiotontin jälkeen kaupungille ei jää Töölönlahdella rakennusalaa. Tähän perustuen keskuskirjastolle ei ole ollut Töölönlahdella tilaa.
“Kyllä siitä kaksi korttelia kaupunginkin puolelle riittää”, johtaja Jorma Heinonen Senaatti-kiinteistöstä vahvistaa.
Heinosen mukaan suurella todennäköisyydellä kaksi pohjoisinta radanvarsikorttelia jää valtiolle. kolmas kortteli pohjoisesta katsottuna tulee kaupungille, ja kahdesta eteläisimmästä korttelista kumpikin saa yhden.”
KAUPUNKI C1.
Kuvateksti: Valtio saa käyttöönsä pohjoisimmat korttelit ratapihan varressa. Niiden paikalla on vielä pitkään autopikajunien lastauslaituri. Helsingin kaupunki saa korttelin Töölönlahdenkadun mutkan kohdalta.
Helsingin Sanomat tiistaina 1. helmikuuta 2005.
nettisanomat tänään torstaina 03.02.2005
  Muut lehdet. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Tiistaina 1. helmikuuta 2005.
“Helsinki saa käyttöönsä kaksi korttelia Töölönlahdelta.
Kaupunki ja valtio pääsemässä sopuun korttelien jaosta.
Olli Pohjanpalo
Helsingin Sanomat
Helsingin kaupunki ja valtio ovat pääsemässä sopimukseen korttelien jaosta Töölönlahdella. Helsinki on saamassa lopullisessa jaossa vielä noin 30 000 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta, mikä tarkoittaa, että kaupunki saa aikaisemmista arvioista poiketen rakennettavakseen vielä kaksi korttelia.
Kaupungin ja valtion vuodelta 1986 olevan maapoliittisen sopimuksen mukaan kaupunki saa Kamppi-Töölönlahden rakennusoikeudesta 62 prosenttia ja valtio 38. Viime vuonna ryhdyttiin tekemään lopullisia laskelmia siitä, miten maapoliittinen sopimus toteutuu. Käynnistettiin neuvottelut rakennusoikeuden lopullisesta jaosta kortteleittain.
Neuvottelut ovat nyt loppusuoralla. Sopimus tulee Helsingin luottamusmieskäsittelyyn ehkä maaliskuussa. Valtion puolella se viedään eduskuntaan saakka. Ennen lopullisia viilauksia näytti siltä, ettei kaupungilla ole muuta osuutta jäljellä kuin SanomaWSOY:lle luvattu kortteli.
Valtion kiintiö oli kuitenkin kulunut enemmän kuin uskottiin. Esimerkiksi koko musiikkitalon rakennusoikeus meni valtion kiintiöstä.
Sekä kaupungin kiinteistövirastosta että Senaatti-kiinteistöistä vahvistetaan, että lopullisessa jaossa valtio luovuttaa Helsingille kaksi korttelia.
...
Tilanne avaa keskustelun keskustakirjastosta uudestaan. Kirjaston sijoittuminen Töölönlahdelle on torjuttu muun muassa siksi, että kaupungilla ei ole siellä rakennuspaikkaa. Kirjaston kooksi on arvioitu 14 500 kerrosneliömetriä, mikä on suunnilleen yhden korttelin rakennusoikeus.
Hyväksyessään Töölönlahden asemakaavan 2002 Helsingin valtuusto hyväksyi ponnen, jossa toivottiin selvitettävän, löytyisikö kirjastolle paikka radanvarren toimistokiinteistöistä.
Radanvarren kortteleista kaksi pohjoisinta ovat kaikkein huonoimmin rakennettavissa, koska niiden paikalla on autopikajunien lastauslaituri ja satamarata. Ne ovat toteutuskelpoisia vuoden 2008 jälkeen, kun satamarata voidaan purkaa.
...
Kolmas kortteli pohjoisesta päin on ilmeisesti tulossa uutena kaupungin kiintiöön.
Kahdesta eteläisestä pitkittäisestä korttelista Sanomatalon ja Holiday Inn -hotellin pohjoispuolella toinen menee valtiolle ja toinen kaupungille ja edelleen SanomaWSOY:lle, jos se haluaa käyttää option.
...
Kevään aikana valtio ja kaupunki tekevät jaosta lopulliset paperit. Valtio luovuttaa kaupungille kaksi korttelia, kaupunki musiikkitalon korttelin valtiolle ja valtio VR:n makasiinista suojeltavan pätkän kaupungille. Yleiset alueet siirtyvät kaupungille.”
Kuvateksti: Ratapihan varren rakentamiseen menee vielä aikaa. Valtiolla ei ole kiirettä omissa kortteleissaan. Kaupungin korttelien osalta tulee tietoa vuoden päätyttyä kun SanomaWSOY:lle luvatun tontin optio päättyy.
Helsingin Sanomat. Kaupunki. Tiistaina 1. helmikuuta 2005.
nettisanomat tänään torstaina 03.02.2005
 

Loppukommentti.
Näinkö helppoa se on? Jatkon löytää linkistä:
http://www.nettisanomat.com/aihe/kaupunkikuva/es.htm
sitten myöhemmin. Jokainen lause tarkastellaan kriittisesti.Tähän pari nopeaa tehtävää: Kumpi oli SanomaWSOY:n option toteutumisen kannalta tärkeämpää: Kannattaa vai vastustaa Musiikkitalon rakentamista eduskuntatalon eteen? Kumpi oli SanomaWSOY:n option toteutumisen kannalta tärkeämpää: Kannattaa vai vastustaa Vuosaaren sataman rakentamista?
Torstaina 03.02.2005 Pertti Manninen, nettisanomat.
Kirjoittaja on paljasjalkainen helsinkiläinen, joka nyt asuu muualla.
Jatkon löytää linkistä: http://www.nettisanomat.com/aihe/kaupunkikuva/es.htm
nettisanomat tänään torstaina 03.02.2005

 

Helsingin Sanomat tiistaina 1. helmikuuta 2005, pääuutinen: Helsingin kaupunki saa lisäkorttelin Töölönlahdelta. "Aikaisemmin on uskottu, että kaupungin kiintiöstä luovutettavan SanomaWSOY:n optiotontin jälkeen kaupungille ei jää Töölönlahdella rakennusalaa. Tähän perustuen keskustakirjastolle ei ole ollut Töölönlahdella tilaa."
Hokkus pokkus! Selostus raadollisesta saalistamisesta. Kun kaupungilla meni huonosti, niin rikas mies iski itsensä historialliseksi kaupunkikuvan turmelijaksi. Tässä selostus! Kaikki arkistot eivät ole kiinni.

ILMOITA ILMAISEKSI: LINKKI UUSIMPIIN!


Tänään
03.02.2005
 
 

nettisanomat.com joka torstai. Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.
nettisanomat
@hotmail.com

 

pm
Krokotiilien suo.
 

nettisanomat tänään torstaina 03.02.2005.
Muut lehdet. Iltalehti keskiviikkona 2.2.2005. Leif Salmén. Krokotiilien suo.
"Kuten aina, tässäkin tarinassa löysät ja lipevät puheet inhottavat enemmän kuin tosiasiat. Palataan maan pinnalle. Todetaan, ettei suomalaisellakaan kapitalistilla ole isänmaata. On vain krokotiilien suo."
Iltalehti keskiviikkona 2.2.2005. Leif Salmén. Krokotiilien suo.

     
 

Lahjoita ruokaa! "The Hunger Site"-sivulla käydessäsi ja siellä nappia painaessasi lahjoitat ruokaa maailman nälkäisille ihmisille. Sivulla mainitut sponsorit maksavat lahjoituksen puolestasi! Voit tehdä yhden lahjoituksen joka päivä. 16.09.99.

  04  
ILMOITA ILMAISEKSI: LINKKI UUSIMPIIN!
 
Maksuttomia arkistoja: kaleva.fi yle.fi mtv3.fi  
aftonbladet.se  (förstasidorna)
guardian.co.uk



nettisanomat 2005
06.01.2005
13.01.2005
20.01.2005
27.01.2005

         


  2003.
Tammikuu-kesäkuu kuvin.

Heinäkuu-joulukuu kuvin.
  2004.
Ensimmäinen kvartaali.
Toinen kvartaali.
 

2004.
Kolmas kvartaali.
Neljäs kvartaali.

 

2005.
06.01.2005
13.01.2005
20.01.2005
27.01.2005

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Torstaisin ja  tiistaisin extra!

nettisanomat.com
Torstaina 27. tammikuuta 2005.
Tänään on kulunut päivälleen tasan 60 vuotta, kun Neuvostoliiton puna-armeija vapautti ja avasi Auschwitzin keskitysleirin.

27.01-päivälle on annettu nimeksi vainottujen päivä, kaikkien vainottujen ja tapettujen muistolle. Emme saa unohtaa yhtäkään, emme saa hyväksyä tappamista. Eilisessä Aftonbladetissa on Anders Sandbergin kirjoitus: Se onsdkan med egna ögon. (Näe pahuus omin silmin.)
60 år efter befrielsen av Auschwitz är lägret Polens viktigaste turistmål.
OSWIECIM. Det är inte en plats man besöker för nöjes skull...

Silloin kun emme vielä paljon matkustaneet koimme tunnelman elokuvan Yö ja usva perusteella. Tässä ranskalaisessa (Resnaisin? ohjaamassa) oli kaikki. Selostajan puhe tunkeutui sisimpäämme. Tahtoisin sen nähdä uudelleen.

"Vi ser på ruinerna av gaskammar och krematorier som nazisterna sprängde innan lägret övergavs. Tillräckligt mycket finns kvar för att man ska begripa den enorma industiella skalan på mördandet." (Anders Sandberg, Aftonbladet 26.01.2005)

"Näemme kaasukammioiden ja krematorioiden rauniot, jotka jäivät jäljelle. Kaikkia natsit eivät ehtineet räjäyttää. Riittävästi niitä jäi jäljelle jotta voi käsittää suunnattoman teollisen mittakaavan murhaamisessa." Näin Sandbergin kirjoitus päättyy.

Käsittää, tuntea, kokea, muistaa.

Pertti Manninen, nettisanomat.com torstaina 27 tammikuuta 2005.

Linkki: Ihmiskunnan vastuu. nettisanomat.com 06.09.01. (http://www.nettisanomat.com/2001/09/06/chaplinpuhediktaattori.htm)

Hannah kuuntelee Hynkelin puhetta.

"Elämän taival voi olla vapaa ja kaunis, mutta me olemme eksyneet tieltä. Ahneus on myrkyttänyt ihmisten sielut, rakentanut maailmaan vihan barrikadit, marssittanut meidät kurjuuteen ja verenvuodatukseen.

Me olemme kehittäneet vauhdin, mutta sulkeneet itsemme eristykseen. Koneet, jotka suovat yltäkylläisyyttä, ovat jättäneet meidät puutteeseen.Tietämyksemme on tehnyt meidät kyynisiksi, koviksi ja tylyiksi. Me ajattelemme liian paljon ja tunnemme liian vähän. Enemmän kuin koneita me tarvitsemme ihmisyyttä. Enemmän kuin älykkyyttä me tarvitsemme ystävällisyyttä ja hellyyttä. Ilman näitä ominaisuuksia elämä on väkivaltaista ja kaikki ovat kadotettuja."Charlie Chaplin 24.06.40.The Great Dictator - Diktaattori.Charlie Chaplin 1937-1940. "Jos olisin tiennyt saksalaisten keskitysleirien kauhuista, en olisi voinut tehdä Diktaattoria: en olisi voinut laskea leikkiä natsien mielettömästä murhanhimosta." (Chaplin - elämä ja elokuvat, David Robinson 1985).

Ihmiskunnan vastuu. nettisanomat.com 06.09.01.

ILMOITA ILMAISEKSI:
LINKKI UUSIMPIIN!
nettisanomat 2005

06.01.2005

13.01.2005

20.01.2005

nettisanomat 2004

2004.

Kolmas kvartaali.

Neljäs kvartaali.

Thursday January 27, 2005
Guardian Unlimited

Survivors gather at Auschwitz


World leaders and Holocaust survivors gather to mark the 60th anniversary of the liberation of Auschwitz.

Focus: the Holocaust
 

   
nettisanomat
torstaina 20.01.2005 "Laajakaistaa odotellessa." PM.

Velallinen kulkemassa riisuttuna pankin oven ohi. Julkaistu ainakin 17.10.2002. Kuva: Pertti Manninen

"On myös moraalitonta, että pankeille on annettu oikeus periä luottotappionsa kahteen kertaan, ensin ne maksettiin veronmaksajilta puristetuin tukirahoin ja nyt niitä yritetään periä konkurssiin ajettujen ihmisten pienistäkin tuloista jo toiseen kertaan." Seppo Haavisto Äänekoski

Kokoelmasta kirjoituksia nettisanomat.com 17.10.2002.
"Sanomia suojatyöpaikasta." "Kommentteja ...."

Helsingin Sanomat. Janne Virkkunen vastaava päätoimittaja, Reetta Meriläinen päätoimittaja uutiset, Heleena Savela päätoimittaja, viikonlopputoimitus, Mika Pettersson toimituspäällikkö uutiset, Kimmo Pietinen toimituspäällikkö, uutiset, Pekka Kukkonen, toimituspäällikkö, kehitys. Julkaisija Helsingin Sanomat Oy.

Nettisanomat.com ja nettisanomat.fi. Pertti Manninen vastaava päätoimittaja.
Helsingin Sanomat torstaina 20. tammikuuta 2005. Pääkirjoitus: Velkasuhteen perusteisiin tulee puuttua varovaisesti. (Kirjoitus kokonaisuudessaan.) Nettisanomat.fi torstaina 20. tammikuuta 2005. Pääkirjoitus: Kännissä kirjoitettu.
"Suomalaisten mielissä on vielä synkkänä varjona se, miten lama tuhosi kymmenientuhansien ihmisten elämän. Muistissa on, miten pankit tuputtivat yrittäjille valuuttalainoja, ja kun sitten yrittäjät kahden peräätäisen devalvaation jälkeen kaatuivat velkoihinsa, samaiset pankit ottivat yritykset ja omakotitalot haltuunsa. Muistissa on myös, miten tuhannet ihmiset joutuivat maksamaan velkoja, joista he eivät edes ymmärtäneet olevansa vastuussa." Kymmenistä tuhansista velallisista ja tuhansista takaajista puhuminen on pilkkaamista. Ainakin yksi nolla perään niin mittasuhteet olisivat oikeammat. Maan suurimmalla päivälehdellä olisi resursseja selvittää asia kunnolla. Eräs yksityiskohta on huonosti kerrottu julkisuudessa: Takaajat luulivat takaavansa vain sitä velkaa, johon nimensä allekirjoittivat. Hokkus pokkus: Omavelkainen takaus tarkoittikin kaikkia velallisen kaikkia velkoja, siis myöhemminkin otettuja, joista takaajilla ei todella ollut mitään tietoa. Näin mummot ja vaarit lennätettiin pellolle omistamistaan asunnoista. Suomi on täynnä tällaisia tragedioita, joista on armeliaasti vaiettu.
"Suomi on tänään hyvin erilainen maa kuin oli se Suomi, joka syöksyi lamaan. Ylivelkaantunut ihminen voi nyt päästä velkajärjestelyyn ja yritys saneeraukseen, joiden jälkeen velat on nollattu. Ulosottoaika on rajattu korkeintaan 20 vuoteen, joten elinkäisessä velkavankeudessa ei suomalainen joudu enää elämään. Pankeille on asetettu velvoite kertoa ennen sopimusten allekirjoitusta velallisille ja takaajille näiden vastuista. Silti laman kokemukset pelottavat yhä monia ryhtymästä yrittäjiksi." Kaikki eivät pääse velkajärjestelyyn ja viisi tai kymmenen vuotta on aika pitkä aika velalliselle. Väärää tietoa: Velkavankeus on yksityishenkilöllä edelleen elinikäinen. Ulosottoaika on eri asia kuin velka-aika. Velka ei vanhene. Käytännössä se kai poistuu kuitenkin realismista, kun velallinen kuolee? Ja eikö 20 vuotta vankeudessa ole aika elinikäistä? Ihminen ei voi tehdä konkurssia niinkuin joku osakeyhtiö, jolloin velat häipyvät kertaheitolla. Yrittäjäksi ryhtyvät rohkeat, eivät suojatyöpaikan löytäneet erkkiliikaset. raimosailakset, annebrunilat tai jotkut jannevirkkuset ja kumppanit.
"Yritysten suuri määrä ei ole itseisarvo, mutta monien asiantuntijoiden mielestä Suomessa henkinen kynnys ryhtyä yrittäjäksi on liian korkea. Siksi Vanhasen hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman yksi tavoite on madaltaa tätä kynnystä Yhdeksi keinoksi on mainittu konkurssimenettelyn nopeuttaminen ja kohtuullistaminen konkurssiin joutuneen yrittäjän kannalta. Oikeusministeriön asettama työryhmä on nyt selvittänyt mahdollisuutta, että konkurssiin ajautunut yrittäjä voisi kuitata kaikki konkurssivelkansa realisoimalla konkurssihetken omaisuutensa. Tällainen käytäntö on eri muunnoksina käytössä muun muassa Britanniassa, Irlannissa ja Yhdysvalloissa. On myös esitetty, että kohtuuden nimessä yrittäjän koti tulisi suojata ja siksi tulisi kieltää yrittäjän oman asunnon käyttö lainojen panttina. Tätäkin työryhmä selvitti." Henkinen kynnys? Mitä se on muuta kuin materialistinen? Jos on riski, että kaikki menee ja sen jälkeen vaan kasvaa huimilla koroilla ja loput kuittaantuu vasta kuollessa, niin henkistäkö se on? Lääke tähän olisi tietenkin se, että vain osakeyhtiöitä saisi perustaa, nehän pääsevät veloistaan kertaheitolla tehdessään konkurssin. On kiva, että työryhmä selvittää, mutta olisi myös kiva, että jotakin konkreettista tehtäisiin, Ja olisi kiva, että maan suurin sanomalehti ottaisi reilusti kantaa asioiden puolesta, eikä vain tyytyisi piiloutumaan jonkun työryhmän rähmäisen kannan taakse.
Konkurssimenettelyn kohtuullistaminen varmastikin madaltaisi yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Työryhmän tuli selvittää, onko kuitenkin muita syitä pitäytyä nykyisessä käytännössä, jossa konkurssiin ajautunut yrittäjä vastaa veloistaan tietyn ajan konkurssin jälkeenkin. Työryhmän enemmistö päätyi siihen, että konkurssimenettelyä ei tulisi muuttaa esitetyllä tavalla. (HS 19.1) "Tietyn ajan konkurssin jälkeenkin." Aika häveliäästi sanottu, kun yrittäjä joutuu vastaamaan niistä hautaan saakka! Tähän työryhmän enemmistö, pankkien juoksupojat: ... Etsin eilispäivän HS:n käsiini ja kuinka sattuikaan eihän niitä nimiä kehdattu kertoakaan! Oli siellä kyllä lopussa eriävästä mielipiteestä ihan ansiokkaasti: "Työryhmä jakautui kahtia juuri velkojen kertaluonteisen maksamisen kohdalla. Eriävän mielipiteen jättäneet Suomen yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen ja kauppa- ja teollisuusministeriön neuvotteleva virkamies Jorma Immonen uskovat, että velkojen kertaluonteisen kuittaamisen myönteiset vaikutukset olisivat ylittäneet haitat. "Kansalaisille pitäisi antaa selkeä viesti siitä, ettei taloudellinen epäonnistuminen johda elinikäiseen velkaantumiseen", Rauno Vanhanen sanoi." (HS 19.01.2005 Oikeusministeriön työryhmä ei kannata kuittaamista kerralla.)
Työryhmän enemmistö korosti yhteiskunta- ja maksumoraalin tärkeyttä. Jos veloista voisi irrottautua vain konkurssihetkellä olevan omaisuutensa realisoimalla, se johtaisi velallisten käyttäytymisen muutoksiin ja velkojien suojan rapautumiseen. Konkurssimenettelyn keventämistä kannattavat arvioivat, että se vähentäisi niin kutsuttua harmaata taloutta. Toisaalta se myös avaisi epärehellisille yrittäjille lupaavat mahdollisuudet väärinkäytöksiin. Samanlainen väärinkäytösten vaara liittyy myös toiseen oikeusministeriössä työn alla olevaan selvitykseen, jossa tutkitaan, voitaisiinko luototietojen julkisuutta rajoittaa.


"... korosti yhteiskunta- ja maksumoraalin tärkeyttä."
"... käyttäytymisen muutoksiin ..."
"... suojan rapautumiseen ..."
" ... luottotietojen julkisuutta rajoittaa ..."
(HS 20.01.2005)

Yksimielinen työryhmä oli siitä, että asunnon panttausta ei tulisi rajoittaa, koska se johtaisi työryhmän arvion mukaan arvaamattomiin muutoksiin asuntorahoituksessa ja nostaisi luottojen hintoja. Tulihan se sieltä. Hetken kuvittelin, että kaikki eivät ole pankkien juoksupoikia. Näin esittävät vain sellaiset, jotka eivät suurin surminkaan uskaltaisi ryhtyä yrittäjiksi ja panttaamaan perheensä asuntoa!
Velkasuhde on yhteiskunnassa keskeinen oikeussuhde eikä sen perusteita ole syytä vakavalla tavalla horjuttaa. Laman ajoista on jo otettu pitkiä askeleita velallisen suojan parantamiseksi, ja uusia askeleita ollaan ottamassa. Velkasuhteen perusteita uudistettaessa tulee kuitenkin edetä varovaisesti, sillä toimivan talouden edun mukaista on sekin, että velkojan suoja on vakaalla pohjalla.

Kenen joukoissa seisot? Vahvemman oikeus jyllää. Kumpi on tärkeämpää "velkojan suoja vakaalla pohjalla" vai velallisen suoja vakaalla pohjalla. Jälkimmäisestä ei siis tarvitse välittää, eikä välitetä.

Kosmetiikkaa hautaan saakka!

Pertti Manninen, 20.01.2005, nettisanomat

Pääkirjoituksen laatijan nimeä ei ole mainittu. Lue myös! Kirjoituksia nettisanomat.com 17.10.2002.
edellinen numero 

nettisanomat.fi  - torstaina 13.01.2004  - etusivu - nro 305 

seuraava numero

"Pieni polku metsän halki vie" Jussi Kylätasku 1941-2005.

"Pieni polku metsän halki vie". Jussi Kylätaskun viimeisen viime vuonna ilmestyneen teoksen nimen mukaan kuvittanut Pertti Manninen. Unelma Seppo Sirkan Helsingin Sanomissa julkaistusta lehtikuvasta. Isonna!
  "Lauhkein talvi miesmuistiin oli pitänyt avomeren sulana ja nyt karistivat viimeisetkin rantamat päältään harmaankalpeat peittonsa. Luonnonsuojelijat tietenkin toitottivat että ilmaston lämpeneminen oli saastutuksen syytä; miksei olisi ollutkin, mutta piittasin mokomasta jankutuksesta yhtä vähän kuin vastaväittäjistä, jotka saivat ilmiön mahtumaan tilastollisen haarukkansa sisään. Maailmanlopun manaaminen on yhtä politikoimista kuin sen kiistäminen. Ihminen käyttää joka tapauksessa maailmansa loppuun, hiukka ennemmin tai myöhemmin, kannattaako siitä kiihtyä? Se on meissä sisäänrakennettu lajiominaisuus. Jos ei Isä Jumala tätä menoa siunaisi niin antakoon tähtien sataa taivaasta! Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun olen nyrkki pystyssä huutanut tuomiota päällemme, ainoana vastauksena sisältä kumpuava rauha: jokin ihmisessä ryöstäytyi, kasvoi yli ääriensä, mitä sinä siitä?" Killeri tulee. Jussi Kylätasku 1996. WSOY. "Säälimätön ja selittelemätön tarina miehestä ja hänen ammatistaan." Esittelystä kirjan takakannessa. Isonna!

nettisanomat  1999 alkaen

ILMOITA ILMAISEKSI: LINKKI UUSIMPIIN!

Uusin lehti   Arkistohaku   Depis   Elokuva   Gallup   Imagine   Kaupunkikuva   Kuvagalleria   Lehdet   Liikunta
Opetus   Perhe   Politiikka   Sota ja rauha   Tv ja radio   Talous   Työtä   Valokuva   Velka   Viikon kuva
 

Tänään
13.01.2005
 
 

nettisanomat.com joka torstai. Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.
nettisanomat
@hotmail.com

 

ILMOITA ILMAISEKSI: LINKKI UUSIMPIIN!
 
Maksuttomia arkistoja: kaleva.fi yle.fi mtv3.fi  
aftonbladet.se  (förstasidorna)
guardian.co.uk

 

pm

Tuuli käy heidän ylitseen. Kuva: Pertti Manninen. Sarja.
 

Torstaina 13.01.2005. Pääkirjoitus. Kuolema korjaa satonsa. Omaisten suru on suunnaton. Aina.
Tuntuu omituiselta, että ulkopuolisten suru pakotetaan esille - niinkuin se ei sieltä itsestäänkin esille tulisi. Ja, että surulla tehdään bisnestä. Aluksi SPR:n ja Kirkon ulkomaan avun ja muidenkin tässä nimeltämainitsemattomien keräykset tuntuivat hyvältä ja jokaisella oli mahdollisuus antaa roponsa kykynsä mukaan lippaisiin ja pankkitileille.
Sitten seurasi muistamisen hyökyaalto...

     


"Lapsilisän reaaliarvo on nyt 14 prosenttia alempi kuin 10 vuotta sitten."

Kaavio "Lapsilisien reaaliarvon kehitys 1994 - 2004" laadittu nettisanomien toimituksessa. Se on vain ohjeellinen! Isonna!

 

Torstaina 13.01.2005. Muut lehdet. Iltalehti keskiviikkona 5.1.2005. Kolumni.
Optimistinen Arvio. Leif Salmén.
"Jos yhteiskunnan menestystä mitataan sen mukaan, miten se kohtelee köyhimpiään, Suomi on epäonnistunut, brutaali, tyly maa. Kiitos Lipponen! Kiitos Fagernäs! Kiitos Sailas! ...

Sosiaali- ja terveysministeriö harrastaa orwellilaista tiedottamista, kun se nettisivuillaan kertoo, että sosiaaliturva on pääosin kehittynyt "myönteisesti", vaikka joutuu toteamaan, että yksinhuoltajien ja pitkäaikaistyöttömien asema on heikentynyt. Lapsilisän reaaliarvo on nyt 14 prosenttia alempi kuin 10 vuotta sitten. Yli viidennes yksinhuoltajista elää köyhyydessä. Työttömän peruspäivärahaa korotettiin vuoden alusta 8 sentillä, 50 vanhaa penniä lisää päivässä!

Sinikka Mönkäreen ja muiden oikeistolaisten mielestä on kuitenkin tärkeämpää alentaa muutaman tuhannen superrikkaan verotusta poistamalla varallisuusvero. Ökyrikkaiden puolustamisessa 70 miljoonaa euroa on yhtäkkiä pikkuraha. Vammaisten tai pitkäaikaissairaiden tukemiseen sitä ei voi mitenkään laittaa. Näin vallanpitäjät käyvät arvokeskustelua."
Optimistinen arvio. Leif Salmen. Iltalehti keskiviikkona 05.01.2005. Isonna!

     
    Torstaina 13.01.2005.  Muut lehdet. Savon Sanomat keskiviikkona 5.1.2005. Päivyri
Halu olla hyvä ja hyödyksi. Ulkopoliittisen instituutin johtajan Tapani Vaahtorannan mielestä olisi suotavaa, että puoleen vuoteen ei saisi käyttää sanaa Nato. 50 VUOTTA Helsinki Veli-Pekka Leppänen/STT ”… Paraikaa Suomessa leiskuu kipakka ulkopoliittinen sananvaihto, josta Vaahtoranta havainnoi kaksi erillistä, toisiinsa sekoittuvaa tasoa: - On tämä ikuiskiista Natosta, josta jo 90-luvulla sanottiin kaikki. Keskustelu sotilaallisesta liittoutumisesta jatkuu, koska EU tiivistää koko ajan turvallisuuspolitiikkaansa: mennäkö syvemmälle mukaan vai ei? Liian paljon kuitenkin puhutaan ilman perustelua. Olisi siksi hyvä, jos ei puoleen vuoteen saisi käyttää sanaa Nato...
Lue myös!
Nato-asiantuntija kiittelee Ahtisaaren linjausta. Ulkopoliittinen Instituutin johtaja: Se oli tärkeä puhe. "Fiksua tekstiä, Vaahtoranta arvioi." 28.11.2002.
     

Kaavio laadittu nettisanomien toimituksessa. Isonna!

 

Torstaina 13.01.2005. Harry Harkimo polttaa suruttomasti Suomen rikkaimman miehen Aatos Erkon rahoja? Kaavio: Nettovelkaantumisaste (% ylempi käyrä) ja Omavaraisuusaste (% alempi käyrä). Jokerit HC Oy -konsenin kehityksestä. Lähde: Balance Consulting. Konsernin tilikausi päättyy 30. huhtikuuta. Presso perjantaina 24. joulukuuta 2004. Jokerien tappioutki jatkuu jo viidettä vuotta. Isonna!
Lue myös! Pentti Sainio: Harkimoiden hattutemppu Lastenklinikalta Hartwall Areenalle. 04.11.1999.
Harry Harkimo sopimuskumppanina 1. Kun Hjallis kusetti HIFK:ta. 18.11.1999.
Harry Harkimo sopimuskumppanina 2: Kun Hjallis rikkoi HJK:n Lyytikäisen kanssa tekemänsä sopimuksen.

     
    Torstaina 13.01.2005. Kenen vesi? Saudien Vesi Oy perustettu? Helsingin Vesi Oy:n seikkailut Päijänteen veden ryöstämisessä päätyi Saudi-Arabian käsiin. Ei kai Päijänne-tunnelia rakennettu Saudeille. Suomen hallituksen pitää puuttua Helsingin herrojen (ja rouvien) sotkuihin. Toive on tietenkin hurskas, kun nykyään pukit ovat kaalimaan vartioina hyväksytysti! Vai ovatko?
     

 

  Torstaina 13.01.2005. "Pieni polku metsän halki vie"
Jussi Kylätasku 1941-2005.
     
 

Lahjoita ruokaa! "The Hunger Site"-sivulla käydessäsi ja siellä nappia painaessasi lahjoitat ruokaa maailman nälkäisille ihmisille. Sivulla mainitut sponsorit maksavat lahjoituksen puolestasi! Voit tehdä yhden lahjoituksen joka päivä. 16.09.99.

  05 1234567890123456789012345678901234567890234567890234567890123456789012345678901234567890
    Guardian Unlimited Galleries December 2004: On December 26, a 9.0 magnitude earthquake struck off the Indonesian island of Sumatra, triggering a tsunami that killed tens of thousands of people in Indian Ocean coastal communities. Here are some images of the human and environmental devastation left in its wake in Thailand.
In pictures: the immediate aftermath
In pictures: more aftermath across the region
In pictures: tsunami disaster in India
In pictures: tsunami disaster in Indonesia
In pictures: tsunami disaster in Sri Lanka
In pictures: tsunami disaster in Malaysia
Special report: Indian Ocean tsunami disaster
     

  Guardian Unlimited Special Reports Tuesday January 11, 2005:
City of ghosts. On November 8, the American army launched its biggest ever assault on the Iraqi city of Falluja, considered a stronghold for rebel fighters. The US said the raid had been a huge success, killing 1,200 insurgents. Most of the city's 300,000 residents, meanwhile, had fled for their lives. What really happened in the siege of Falluja?
Special report
Iraq
Chronology
Iraq timeline: Feb 1 2004 - present
Iraq timeline: July 16 1979 - Jan 31 2004
Interactive guides
The siege of Falluja
More click-through graphics on Iraq
Key documents
Full text of speeches and documents
Audio reports
Audio reports on Iraq
More special reports
Politics and Iraq
International aid and development
Iraq and the media
The anti-war movement
Useful links
Provisional authority: rebuilding Iraq
Iraqi-American chamber of commerce
cnn.com: David Kay's evidence to US Senate committee
 
     
05
 


edellinen numero 

nettisanomat.fi  - loppiaisena, torstaina 06.01.2005  - etusivu - linkit - ensimmäinen kvartaali 2004 - nro 304 

seuraava numero
  Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Torstaisin ja  tiistaisin extra!


Sunnuntaina 26. joulukuuta 2004, tapaninpäivänä, kello 08.55 Suomen aikaa avasin television, joka oli jäänyt edellisenä iltana Ruotsin kanavalle. Ruudussa oli tekstiuutisia, joista kävi ilmi, että valtava hyökyaalto on iskenyt Intian valtameren rannikoille. Käänsin ohjelman BBC News-kanavalle ja siellä oli jo kuvia ja selostusta tapahtuneesta. Suomessa asuva tyttäreni soitti muutamaa minuuttia myöhemmin ja kertoi, että poikani on soittanut hänelle Thaimaasta. Poikani ja hänen vaimonsa voivat hyvin, he ovat olleet tapahtuman aikaa sisämaassa. Lisäksi tyttäreni kertoi, että puhelusta kävi ilmi rannoilla olevan paljon ruumiita pitkin ja poikin. Samassa BBC News lähettää  kuvia Phuketista ja lopetamme puhelun ja ryhdymme katsomaan tahoillamme suoraa raporttia paikasta, jossa siis poikani majailee. Pertti Manninen. Tuuli käy heidän ylitseen. Kuva: Pertti Manninen. Sarja.
 


  2003.
Tammikuu-kesäkuu kuvin.

Heinäkuu-joulukuu kuvin.
  2004.
Ensimmäinen kvartaali.
Toinen kvartaali.
 

2004.
Kolmas kvartaali.
Neljäs kvartaali.

 

2005.
06.01.2005

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Torstaisin ja  tiistaisin extra!

ILMOITA ILMAISEKSI: LINKKI UUSIMPIIN!
Maksuttomia arkistoja:
kaleva.fi
yle.fi 
mtv3.fi  
aftonbladet.se  (förstasidorna)
guardian.co.uk
     

  Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Kesän hyvä teko: opeta lapsi uimaan! 
 
   
   

TOIMITUS. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteydenotto: nettisanomat@hotmail.com. Copyright nettisanomat.com 2005/308. Sivut valmisti Pertti Manninen 13.01.2005,  ensimmäinen versio February 2, 2005 16:18. linkit February 4, 2005 9:40). Vanhempi toimittaja ja kesätoimittaja. Kuvannut Pertti Manninen. 
nettisanomat - 2005/02/03  - etusivu - Outo ovela optio - SanomaWSOY - kansallismaiseman tuho - Helsinki - Töölönlahti - kaava - Helsingin Sanomat tiistaina 1. helmikuuta 2005, pääuutinen: Helsingin kaupunki saa lisäkorttelin Töölönlahdelta. "Aikaisemmin on uskottu, että kaupungin kiintiöstä luovutettavan SanomaWSOY:n optiotontin jälkeen kaupungille ei jää Töölönlahdella rakennusalaa. Tähän perustuen keskustakirjastolle ei ole ollut Töölönlahdella tilaa." Hokkus pokkus! Selostus raadollisesta saalistamisesta. Kun kaupungilla meni huonosti, niin rikas mies - Aatos Erkko - iski itsensä historialliseksi kaupunkikuvan turmelijaksi. Tässä selostus! Kaikki arkistot eivät ole kiinni. - Pertti Manninen - avoin - ainakin joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat.

   
 

Oikeusjuttu:Tästä kaikki alkoi:  Ulosottomiehen ja  kihlakunnanvoudin operaatio mitätöi vanhuksen etuoikeutetun saatavan 90 000 markkaa Merita Pankin hyväksi.   
Tarkka selostus! 



Nettisanomat-sivuston kopiona nettiin maanantaina 2013-01-14.
2004-2011: Vaasan hovioikeuden (19.11.2015) kumottua Keski-Suomen käräjäoikeuden (24.01.2012) tuomion sivustossa on tehty hovioikeuden määräämät lisäpoistot. Näin ollen asianomaisten henkilötiedot ovat tulleet julkisiksi. Asianomaiset ovat asianajaja Pekka Mononen, Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky, Vantaa, ja myyntipäällikkö Lauri Kara, Nordea Pankki Oy. (Tiistai 08.03.2016.)